Ryijyt ja seinävaatteet ovat taas muotia ja niitä näkee jo monessa muotiblogissa sekä modernimmissa kodeissa! Ennen ryijyjä on näkynyt vain mummolan seinillä, mutta nyt tämä vanha perinne tekee uutta tuloaan uudempiin koteihin. Ryijy ei ole vain suomalaisen sisustuksen juttu vaan se kiinnostaa myös kansainvälisesti. Tekstiilitaiteilijat ympäri maailmaa suunnittelevatkin nyt ryijyjä kodin somistukseksi.

Ryijyn suosiota ei tiedetä, mutta se saattaa vastata jonkinlaiseen nostalgiankaipuuseen, mitä tämä yhteiskunta tuottaa. Meillä on jokin tarve palata menneeseen ja ottaa sieltä parhaat palat tähän päivään uudelleenkäytettäviksi. Suomessa ryijyperinne on vanha ja tulee kaukaa historiasta, mutta virallisesti käsityösuunnittelijat ovat tehneet ryijyjä 1990-luvulta lähtien erilaisiin kilpailuihin. Nykyään muun muassa Helsingin Designmuseossa ryijyt ovat näkyvästi esillä ja ne ovat saaneet paikkansa osana taidemaailmaa.

Suomalaisen ryijysuunnittelun yksi kärkiyrityksistä on tällä hetkellä Ragamuf, joka suunnittelee värikkäitä, pitkälankaisia ryijyjä pääosin tuolinpäällysteeksi. Tuula Pöyhönen on suunnitellut tämän niin sanotun tuoliryijyn. Ragamuf on siitä innovoiva yritys, että se yhdistää niin perinteisen käsityön, pakolastein työllistämisen kuin eettisen ja ekologisen muotoilun osaksi sisustusta. Ragamuf kouluttaa ja maksaa palkan pääosin naispakolaisille.

Erilaiset seinävaatteet ja ryijyt ovat olleet vuosisatojen ajan monen kulttuurin kansanperinnettä, joilla kerrottiin historiaa menneestä tai tulevasta. Ryijyillä oli myös käytännöllinen merkitys. Seinillä ne eristivät lämpöä tai päällä lämmittivät nukkujaa. Sitä voi jollain tavalla pitää myös statussymbolina. Ennen tämä näkyi vielä enemmän, kun materiaalit ja käsityöt olivat harvojen etuoikeus ja pitkällisen työn tulos, mutta nykyäänkin huolella suunniteltu ryijy voi maksaa parhaimmillaan 3000 euroa. Kuitenkin, perinteisesti ryijyjä on Suomessa tehty myös itse. Ryijyjä voi ostaa sekä tarvikepakettina, että valmiina. Tarvikepaketit tulevat selkeästi valmiiksi kudottua ryijyä halvemmaksi ja ne sisältävät kaiken ryijyn valmistukseen tarvittavat materiaalit. Niitä sekä valmiiksi kudottuja ryijyjä Suomessa myy Ryijypalvelu.

Ryijyjen teko onnistuu joko kangaspuilla kutomalla tai pohjakankaalle ommellen. Vain tekijän kokemuksesta riippuu, kumpi tapa on nopeampi, mutta joka tapauksessa ryijyn teko on hidasta molemmilla tavoilla ja keskikokoisen ryijyn tekoon menee rivakallakin tahdilla noin kuukausi.

Toinen, hieman nopeampi ryijyä muistuttava tekniikkaa on makrameetekniikka, joka on solmimistenikaan muistuttava ryijytekniikka. Sillä saa aikaan kevyehköjä seinävaatteita. On myös mahdollista hankkia pieni villamatto ja nostaa se seinälle koristeeksi.

Myös mummon varastot kannattaa katsoa käyttämättömien ryijyjen varalta. Vanha ryijy on madollista saada uuteen loisteeseensa esimerkiksi ryijypesuihin erikoistuneessa pesulassa. Normaalisti ryijyyn tarttunut lika on vain hienoista katupölyä ja lähtee siksi verrattain helposti pois. Ryijyä voi myös kammata, jotta saadaan ryijyn lankarivit suoraksi. Pakastimessa lähtevät myös villakuoriaiset ja muut ötökät.

Published
Categories Taide